Julkinen ja yksityinen pilvipalvelu eroavat toisistaan pääasiallisesti niiden hallintamallin, resurssijaon ja käyttöoikeuksien osalta. Julkinen pilvipalvelu tarjoaa kustannustehokkaan ratkaisun jaetulla infrastruktuurilla, jossa sama alusta palvelee useita asiakkaita. Yksityinen pilvi puolestaan on yhden organisaation käyttöön dedikoitu ympäristö, joka tarjoaa enemmän hallintaa, mukautettavuutta ja potentiaalisesti parempaa tietoturvaa. Valinta näiden välillä riippuu yrityksen tarpeista, tietoturvavaatimuksista, budjettirajoitteista ja käyttötarkoituksista.
Mikä on julkisen ja yksityisen pilvipalvelun perusero?
Julkisen ja yksityisen pilvipalvelun perusero on siinä, kuka omistaa ja hallinnoi infrastruktuuria sekä miten resurssit jaetaan. Julkisessa pilvessä käytetään palveluntarjoajan omistamaa ja hallinnoimaa infrastruktuuria, jota käyttää samanaikaisesti useampi asiakas. Yksityinen pilvi taas on täysin yhden organisaation käyttöön varattu ympäristö.
Julkinen pilvi toimii jaetulla infrastruktuurilla, jossa resurssit kuten laskentateho, tallennus ja verkko jaetaan useiden asiakkaiden kesken. Tämä malli tarjoaa erinomaista skaalautuvuutta, kun resursseja voidaan ottaa käyttöön ja vapauttaa tarpeen mukaan. Tunnetuimpia julkisen pilven palveluntarjoajia ovat AWS, Microsoft Azure ja Google Cloud Platform.
Yksityinen pilvi puolestaan tarjoaa dedikoitua infrastruktuuria, jota käyttää vain yksi organisaatio. Se voidaan sijoittaa joko organisaation omiin tiloihin tai palveluntarjoajan datakeskukseen. Yksityinen pilvi antaa enemmän kontrollia teknisiin asetuksiin, suorituskykyyn ja tietoturvaan.
| Ominaisuus | Julkinen pilvi | Yksityinen pilvi |
|---|---|---|
| Resurssien jako | Jaettu useiden asiakkaiden kesken | Dedikoitu yhdelle organisaatiolle |
| Hallintamalli | Palveluntarjoajan hallinnoima | Organisaation itse hallinnoima tai ulkoistettu |
| Mukautettavuus | Rajoitettu | Laaja |
Mitä tietoturvahyötyjä yksityinen pilvi tarjoaa verrattuna julkiseen?
Yksityinen pilvi tarjoaa useita tietoturvahyötyjä, joista merkittävin on täysi kontrolli infrastruktuurin eristykseen ja tietoturva-asetuksiin. Tämä mahdollistaa räätälöidyt tietoturvaratkaisut, jotka voivat olla kriittisiä tietosuoja-asetuksia ja toimialakohtaisia säädöksiä noudattaville organisaatioille.
Yksityisessä pilvessä organisaatio pystyy määrittämään tarkalleen, missä data sijaitsee fyysisesti. Tämä on erityisen tärkeää, kun käsitellään arkaluontoisia tietoja tai noudatetaan tiukkoja säädöksiä datan sijainnista. Lisäksi datan siirto tapahtuu yksityisessä verkossa, mikä vähentää ulkoisten uhkien riskiä.
Julkisessa pilvessä tietoturva perustuu jaettuun vastuumalliin, jossa palveluntarjoaja huolehtii infrastruktuurin turvallisuudesta, mutta asiakas on vastuussa datan ja sovellusten suojaamisesta. Vaikka suuret julkisen pilven tarjoajat investoivat valtavasti tietoturvaan, jaettu ympäristö voi teoriassa lisätä haavoittuvuuksia.
Yksityinen pilvi mahdollistaa myös tarkemman pääsynhallinnan ja valvonnan. Organisaatio voi määrittää yksityiskohtaiset käyttöoikeudet ja seurata resurssien käyttöä tarkemmin kuin julkisessa pilvessä.
Miten kustannusrakenne eroaa julkisen ja yksityisen pilven välillä?
Julkisen ja yksityisen pilven kustannusrakenteet eroavat merkittävästi toisistaan. Julkinen pilvi noudattaa käyttöön perustuvaa hinnoittelumallia, jossa maksetaan vain käytetyistä resursseista. Tämä tarjoaa joustavuutta ja mahdollisuutta skaalata palveluita tarpeen mukaan ilman suuria alkuinvestointeja.
Yksityinen pilvi vaatii puolestaan huomattavia alkuinvestointeja infrastruktuuriin, ohjelmistolisensseihin ja henkilöstöön. Kustannusrakenne muistuttaa perinteistä IT-investointia, jossa suuri osa kuluista on kiinteitä riippumatta käyttöasteesta. Tämä voi johtaa resurssien alikäyttöön hiljaisempina aikoina.
Pitkällä aikavälillä yksityinen pilvi voi olla kustannustehokkaampi ratkaisu suurille organisaatioille, joilla on tasainen ja ennustettava resurssien tarve. Julkisen pilven piilokuluja voivat olla datan siirtokulut, joita kertyy tiedon siirtyessä pilven ja paikallisen infrastruktuurin välillä.
On myös huomioitava, että yksityisen pilven ylläpito vaatii erikoisosaamista ja jatkuvaa investointia päivityksiin, mikä voi nostaa kokonaiskustannuksia merkittävästi.
Milloin hybridipilviratkaisu on paras vaihtoehto yritykselle?
Hybridipilviratkaisu on paras vaihtoehto, kun yritys tarvitsee sekä julkisen että yksityisen pilven etuja. Tämä malli on erityisen hyödyllinen organisaatioille, jotka käsittelevät arkaluontoista dataa mutta haluavat samalla hyödyntää julkisen pilven skaalautuvuutta ja kustannustehokkuutta.
Suomalaisille yrityksille hybridipilvi tarjoaa mahdollisuuden säilyttää kriittinen data kotimaisissa datakeskuksissa noudattaen paikallisia tietosuojalakeja, samalla kun vähemmän arkaluontoisia workloadeja voidaan ajaa julkisessa pilvessä. Tämä on erityisen tärkeää finanssi-, terveydenhuolto- ja julkisella sektorilla.
Hybridimalli sopii myös organisaatioille, jotka haluavat siirtyä pilveen asteittain. Olemassa olevia järjestelmiä voidaan pitää yksityisessä pilvessä, kun taas uudet sovellukset voidaan kehittää suoraan julkiseen pilveen. Tämä mahdollistaa joustavan pilvistrategian toteuttamisen ilman tarvetta kerralla tapahtuvaan siirtymään.
Hybridipilven käyttö on perusteltua myös kuormituspiikkien hallinnassa. Yritys voi ylläpitää peruskuormaa yksityisessä pilvessä ja skaalata tarvittaessa julkisen pilven puolelle ruuhka-aikoina.
Miten valita yrityksellesi sopivin pilvipalvelumalli?
Sopivimman pilvipalvelumallin valinta alkaa yrityksesi tarpeiden, vaatimusten ja tavoitteiden perusteellisesta kartoittamisesta. Arvioinnissa tulee huomioida liiketoimintakriittiset sovellukset, tietoturvavaatimukset, suorituskykyodotukset, budjetti ja käytössä olevat resurssit.
Julkinen pilvi sopii erityisesti yrityksille, jotka tarvitsevat nopeaa skaalautuvuutta, haluavat minimoida alkuinvestoinnit ja suosivat käyttöön perustuvaa hinnoittelua. Se on ihanteellinen web-sovelluksille, kehitys- ja testiympäristöille sekä sesonkiluontoiselle liiketoiminnalle.
Yksityinen pilvi on parempi vaihtoehto organisaatioille, joilla on tiukkoja säädösvaatimuksia, arkaluontoista dataa tai erityisiä suorituskykyvaatimuksia. Se sopii suurille yrityksille, joilla on resursseja ja osaamista hallinnoida omaa pilviympäristöä.
Hybridimalli tarjoaa joustavuutta ja sopii parhaiten organisaatioille, joilla on vaihtelevia tarpeita eri järjestelmille. Pilvistrategian luomisessa kannattaa lähteä liikkeelle liiketoimintatarpeista ja edetä vaiheittain kohti teknisiä ratkaisuja, samalla varmistaen että valittu malli tukee sekä nykyisiä että tulevia tarpeita.
Pilvipalvelumallin valinnassa on myös tärkeää huomioida organisaation osaaminen ja resurssit. Yksityinen pilvi vaatii enemmän teknistä osaamista, kun taas julkinen pilvi voi olla helpompi ottaa käyttöön vähäisemmillä IT-resursseilla.
