Mobiilisovelluksen kehittäminen kestää tyypillisesti 3-9 kuukautta riippuen sovelluksen monimutkaisuudesta ja laajuudesta. Yksinkertainen sovellus voi valmistua jo 1-3 kuukaudessa, keskikokoinen 3-6 kuukaudessa ja monimutkainen enterprise-tason sovellus 6-12 kuukaudessa tai pidempään. Kehitysaikaan vaikuttavat merkittävästi sovelluksen ominaisuudet, käytettävä teknologia, alustat (iOS, Android vai molemmat) sekä kehitystiimin koko ja kokemus. Huolellinen suunnittelu ja realistiset tavoitteet ovat onnistuneen mobiilisovellusprojektin kulmakiviä.
Mobiilisovelluksen kehittäminen – mistä prosessi koostuu?
Mobiilisovelluksen kehitysprosessi koostuu useista toisiaan seuraavista vaiheista, jotka yhdessä määrittävät kokonaiskehitysajan. Prosessi alkaa ideointivaiheesta, jossa määritellään sovelluksen tarkoitus, kohderyhmä ja keskeiset toiminnallisuudet. Tämä vaihe kestää tyypillisesti 1-4 viikkoa.
Seuraavaksi siirrytään suunnitteluvaiheeseen, joka sisältää teknisen suunnittelun ja käyttöliittymäsuunnittelun. Tässä vaiheessa luodaan sovelluksen rautalankamallit, käyttöliittymäelementit ja määritellään käyttäjäkokemuksen kulku. Suunnitteluun kuluu yleensä 2-6 viikkoa riippuen sovelluksen monimutkaisuudesta.
Varsinainen kehitysvaihe on prosessin aikaa vievin osuus. Tässä vaiheessa ohjelmoijat toteuttavat sovelluksen toiminnallisuudet ja rakentavat käyttöliittymän. Kehitysvaihe voi kestää 1-6 kuukautta sovelluksen laajuudesta riippuen.
Testausvaiheessa sovellusta testataan erilaisilla laitteilla ja käyttöjärjestelmäversioilla virheiden löytämiseksi. Testaus on jatkuva prosessi, mutta siihen varataan yleensä 2-8 viikkoa. Lopuksi sovellus julkaistaan sovelluskauppoihin, mikä vaatii 1-2 viikkoa hyväksymisprosesseineen.
Julkaisun jälkeen alkaa ylläpitovaihe, jossa sovellusta päivitetään, korjataan ja kehitetään edelleen käyttäjäpalautteen perusteella.
Mitkä tekijät vaikuttavat mobiilisovelluksen kehitysaikaan?
Mobiilisovelluksen kehitysaikaan vaikuttaa useita keskeisiä tekijöitä, joista merkittävin on sovelluksen monimutkaisuus ja laajuus. Mitä enemmän toiminnallisuuksia ja ominaisuuksia sovellukseen halutaan, sitä pidempi kehitysaika on odotettavissa.
Kehitysalusta on toinen merkittävä tekijä. Jos sovellus kehitetään sekä iOS- että Android-alustoille, kehitysaika kasvaa verrattuna yhdelle alustalle kehittämiseen. Tämä pätee erityisesti natiivisovelluksissa, joissa käytetään kummallekin alustalle omaa ohjelmointikieltä.
Käyttöliittymän monimutkaisuus ja räätälöinnin määrä vaikuttavat myös aikatauluun. Uniikit, kustomoidut käyttöliittymäelementit vaativat enemmän suunnittelu- ja kehitysaikaa kuin standardikomponenttien käyttö.
Backend-integraatioiden määrä ja monimutkaisuus lisäävät kehitysaikaa. Yhteydet ulkoisiin rajapintoihin, tietokantoihin tai kolmannen osapuolen palveluihin vaativat huolellista suunnittelua ja testausta.
Kehitystiimin koko ja kokemus vaikuttavat merkittävästi aikatauluun. Kokenut tiimi pystyy toteuttamaan sovelluksen nopeammin ja tehokkaammin, kun taas pieni tai kokematon tiimi saattaa tarvita enemmän aikaa.
Kuinka kauan eri mobiilisovellustyyppien kehittäminen tavallisesti kestää?
Eri sovellustyyppien kehitysajat vaihtelevat merkittävästi niiden monimutkaisuuden mukaan. Yksinkertaiset sovellukset, kuten laskurit, yksinkertaiset työkalut tai perustason informatiiviset sovellukset, voidaan kehittää tyypillisesti 1-3 kuukaudessa. Nämä sovellukset sisältävät vähän ominaisuuksia eikä niissä yleensä ole monimutkaista backend-integraatiota.
Keskitason sovellukset, kuten verkkokaupat, sosiaalisen median sovellukset tai sisältösovellukset, vaativat yleensä 3-6 kuukautta kehitysaikaa. Näissä sovelluksissa on enemmän vuorovaikutteisia ominaisuuksia, käyttäjätilejä ja tietokantaintegraatioita.
Monimutkaiset enterprise-tason sovellukset, kuten räätälöidyt liiketoimintajärjestelmät, tekoälyä hyödyntävät sovellukset tai monen käyttäjän reaaliaikaiset sovellukset, vaativat yleensä 6-12 kuukautta tai pidempään. Näiden sovellusten kehittämiseen liittyy monimutkaisia liiketoimintaprosesseja, tietoturvavaatimuksia ja integraatioita moniin järjestelmiin.
Kehitysaika jakaantuu eri vaiheisiin: suunnitteluun kuluu noin 15-25% kokonaisajasta, kehitykseen 50-60%, testaukseen 15-25% ja julkaisuun ja viimeistelyyn noin 5-10% kokonaisajasta.
Miten kehitysprosessia voi nopeuttaa laadusta tinkimättä?
Kehitysprosessia voi tehostaa useilla tavoilla ilman, että sovelluksen laatu kärsii. Ketterät kehitysmenetelmät kuten Scrum ja Kanban mahdollistavat joustavan ja tehokkaan kehitystyön, jossa tiimi keskittyy kerrallaan pienempiin kokonaisuuksiin ja saa jatkuvaa palautetta.
MVP-lähestymistapa (Minimum Viable Product) on toinen tehokas strategia. Siinä keskitytään aluksi vain kriittisimpiin ominaisuuksiin, jotka voidaan julkaista nopeasti, ja lisätään muita toimintoja myöhemmissä versioissa käyttäjäpalautteen perusteella.
Valmiiden komponenttien ja kirjastojen hyödyntäminen nopeuttaa kehitystä merkittävästi. Sen sijaan että kaikki koodattaisiin alusta asti, voidaan käyttää valmiita ratkaisuja yleisiin toimintoihin kuten autentikaatioon, karttapalveluihin tai maksujärjestelmiin.
Prototyyppien ja testaamisen aikainen aloittaminen auttaa havaitsemaan mahdolliset ongelmat jo prosessin alkuvaiheessa, jolloin niiden korjaaminen on nopeampaa ja edullisempaa.
Kokeneen kehitystiimin merkitystä ei voi ylikorostaa. Ammattitaitoiset kehittäjät tekevät vähemmän virheitä ja osaavat valita tehokkaimmat teknologiat ja menetelmät kuhunkin tilanteeseen.
Kannattaako valita natiivi vai hybridisovellus kehitysajan kannalta?
Natiivin ja hybridisovelluksen valinta vaikuttaa merkittävästi kehitysaikaan. Natiivisovellukset kehitetään erikseen jokaiselle alustalle (iOS, Android) käyttäen alustakohtaisia ohjelmointikieliä (Swift/Objective-C iOS:lle, Kotlin/Java Androidille). Tämä lähestymistapa vaatii yleensä enemmän aikaa, sillä sama sovellus joudutaan toteuttamaan useampaan kertaan.
Hybridisovellukset puolestaan kehitetään yhdellä koodikannalla, joka toimii useilla alustoilla. Työkalut kuten React Native, Flutter tai Xamarin mahdollistavat kehittämisen yhdellä ohjelmointikielellä, mikä voi puolittaa kehitysajan verrattuna natiivisovelluskehitykseen.
Natiivisovellusten etuna on parempi suorituskyky, syvempi integraatio laitteiston kanssa ja optimaalinen käyttökokemus. Hybridisovellukset tarjoavat nopeamman kehityksen, edullisemmat kustannukset ja helpomman ylläpidon.
Valinta näiden välillä riippuu projektin tavoitteista ja aikataulusta. Jos aikataulu on tiukka ja sovellus julkaistava nopeasti molemmille alustoille, hybridisovellus on usein järkevämpi valinta. Jos taas suorituskyky ja käyttökokemus ovat kriittisiä, natiivisovellus voi olla perustellumpi, vaikka kehitysaika olisikin pidempi.
Mitä huomioida mobiilisovelluksen kehitysaikataulua suunnitellessa?
Mobiilisovelluksen kehitysaikataulua suunnitellessa on tärkeää huomioida useita tekijöitä realistisen aikataulun luomiseksi. Huolellinen vaatimusmäärittely on kaiken perusta – mitä tarkemmin tiedät mitä olet rakentamassa, sitä tarkemman aikataulun voit laatia.
Lisää aikatauluun aina puskuria odottamattomille haasteille. Ohjelmistokehityksessä ilmenee lähes aina yllätyksiä, joten 15-20% lisäaika kokonaisaikatauluun on järkevä varotoimi.
Ota huomioon projektiin osallistuvien sidosryhmien saatavuus. Viivästyksiä voi syntyä, jos päätöksentekijät eivät ole käytettävissä tai palautetta ei saada ajoissa.
Suunnittele testausvaiheelle riittävästi aikaa. Laadukkaaseen lopputulokseen pääsy edellyttää perusteellista testausta eri laitteilla ja käyttöjärjestelmäversioilla.
Huomioi myös sovelluskauppojen hyväksymisprosessit. Apple App Storen tarkastus voi kestää useita päiviä, joskus jopa viikkoja, erityisesti jos sovelluksessa havaitaan ongelmia.
Kokemuksemme mukaan realistinen aikataulusuunnittelu ja avoin kommunikaatio projektin alusta alkaen ovat avainasemassa onnistuneessa mobiilisovelluskehityksessä. Me Andersilla tarjoamme ammattitaitoista sovelluskehitystä hyödyntäen pitkää kokemustamme ja tehokkaita työskentelymenetelmiä varmistaaksemme, että asiakkaidemme sovellusprojektit valmistuvat ajallaan ja laadusta tinkimättä.
